"Muilutuksiin liittyi usein kyyditys eli siepatun henkilön kuljettaminen ja jättäminen toiselle paikkakunnalle, tyypillisesti Suomen itärajalle tai sen taakse...Muilutettavan kohtelu oli usein erittäin rajua. Lisäksi kieltolain (1919–1932) aikana käytetty pirtu monesti pahensi tilannetta. 30-luvun muilutuksissa sai surmansa kaiken kaikkiaan kolme henkilöä." https://fi.wikipedia.org/wiki/Muilutus

• K. J. Ståhlbergin muilutus

---

"Kaskikulttuurissa ja liikkuvassa asumistavassa kulkivat hirsirakennukset muuttajien mukana. Hirsikehikot purettiin ja koottiin uudestaan useita kertoja. Modernissa kulttuurissa rakennukset ovat pysyviä, vain ihmiset liikkuvat" / “In kaski-culture and moving way of housing, log buildings went with migrants. Loghouse’s frame was dismantled and assembled again several times. In modern culture, the buildings are permanent and only the people move”
- Arkkitehtuuri Itä-Suomessa : meijän miljöö, 1989

Myytti yhden kulttuurin Suomesta ruokkii rasismia
Kaikkien nationalististen konstruktioiden tavoin myös suomalaisuuteen liittyy sokeat pisteensä ja arkipäiväistyneet itsestäänselvyytensä, kirjoittaa Vuoden Tiedekynä Miika Tervonen Rohkeus-blogissa...
http://www.koneensaatio.fi/blogi/myytti-yhden-kulttuurin-suomesta-ruokkii-rasismia/

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6610096

Suomalainen vähemmistötutkija antaa pyyhkeitä kaikille Pohjoismaille vähemmistöasioiden hoidossa. Akatemiatutkija Reetta Toivasen mielestä vähemmistökieliin panostetaan liian vähän kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsi ei ole poikkeus.

Reetta Toivasen mukaan Ruotsissa moninaisuus on peitetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoisuuskeskustelun alle.

– Tutkimuksessa on nähty pitkään, että Ruotsi on valtio, joka on erityisen voimakkaasti vastustanut eurooppalaisissa elimissä vähemmistöoikeuksia, Toivanen toteaa.

Suomen ja Norjan on turha olla rinta rottingilla

Akatemiatutkija Reetta Toivasen mukaan rinnan röyhistelyn aihetta ei ole myöskään Norjalla eikä Suomella. Maita pidetään usein vähemmistöasioiden mallimaina, koska molemmissa on kaksi virallista kieltä. Reetta Toivanen huomauttaa, että esimerkiksi Suomessa useat kielet ovat ahdingossa.

– Esimerkiksi saamen kieliin, romanikieleen ja karjalan kieleen kohdistuu Suomessa huomattavan vähän resursseja.

"Etenkin romanikieli ja karjalan kieli ovat sellaisia, joilla ei ole minkäänlaista institutionaalista suojaa." - Reetta Toivanen, akatemiatutkija

Tukea tulisi suunnata maan omille kielille eikä englannille

Ongelmana Reetta Toivasen mukaan on se, että vähemmistökielet ovat näkymättömiä eikä niiden osaamista arvosteta. Tuuletusta kaipaisi Toivasen mukaan esimerkiksi ajatus siitä, että suurten valtiokielten oppiminen on hyödyllistä.

"Pitäisi nähdä se monikielisyysresurssi, joka jo on olemassa ja laittaa sille erityisiä tukitoimia sen sijaan, että ihannoidaan esimerkiksi englannin kielen oppimista." - Reetta Toivanen, akatemiatutkija

Katri Nisula
[email protected]