http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6610096
Suomalainen vähemmistötutkija antaa pyyhkeitä kaikille Pohjoismaille vähemmistöasioiden hoidossa. Akatemiatutkija Reetta Toivasen mielestä vähemmistökieliin panostetaan liian vähän kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsi ei ole poikkeus.
Reetta Toivasen mukaan Ruotsissa moninaisuus on peitetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoisuuskeskustelun alle.
– Tutkimuksessa on nähty pitkään, että Ruotsi on valtio, joka on erityisen voimakkaasti vastustanut eurooppalaisissa elimissä vähemmistöoikeuksia, Toivanen toteaa.
Suomen ja Norjan on turha olla rinta rottingilla
Akatemiatutkija Reetta Toivasen mukaan rinnan röyhistelyn aihetta ei ole myöskään Norjalla eikä Suomella. Maita pidetään usein vähemmistöasioiden mallimaina, koska molemmissa on kaksi virallista kieltä. Reetta Toivanen huomauttaa, että esimerkiksi Suomessa useat kielet ovat ahdingossa.
– Esimerkiksi saamen kieliin, romanikieleen ja karjalan kieleen kohdistuu Suomessa huomattavan vähän resursseja.
"Etenkin romanikieli ja karjalan kieli ovat sellaisia, joilla ei ole minkäänlaista institutionaalista suojaa." - Reetta Toivanen, akatemiatutkija
Tukea tulisi suunnata maan omille kielille eikä englannille
Ongelmana Reetta Toivasen mukaan on se, että vähemmistökielet ovat näkymättömiä eikä niiden osaamista arvosteta. Tuuletusta kaipaisi Toivasen mukaan esimerkiksi ajatus siitä, että suurten valtiokielten oppiminen on hyödyllistä.
"Pitäisi nähdä se monikielisyysresurssi, joka jo on olemassa ja laittaa sille erityisiä tukitoimia sen sijaan, että ihannoidaan esimerkiksi englannin kielen oppimista." - Reetta Toivanen, akatemiatutkija
Katri Nisula
[email protected]
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.